Mitä eläinkommunikoinnissa tapahtuu?

Eläinkommunikointi on sanatonta, kahdensuuntaista viestintää ihmisen ja eläimen välillä; eläimen kuuntelemista ja viestien lähettämistä eläimelle. Eläimeen keskityttäessä, eläimeltä pystytään saamaan erilaisia tuntemuksia ja mielikuvia, jotka voidaan muuttaa sanoiksi ymmärrettävään muotoon.

Mutta miten kommunikointi eläimen kanssa käytännössä tehdään ja mitä sen aikana tapahtuu?

Itse uskon, että meistä jokainen on eläinkommunikoija. Osalla tämä taito on ollut käytössä pienestä lapsesta lähtien, osa ottaa tämän taidon käyttöönsä aikuisena ja osa ei erilaisista syistä valjasta tätä taitoa käyttöönsä lainkaan. Silti uskon, että jokainen, joka haluaa kommunikoida eläinten kanssa, onnistuu siinä. Jos ei muuten, niin harjoittelun kautta.

Itse teen eläinkommunikointeja työkseni. Sitä varten, koska jokainen meistä ei ole ottanut vielä käyttöön taitoa kommunikoida eläinten kanssa. Voi olla, että vielä koittaa se päivä kun eläinkommunikoijien työ muuttuu tarpeettomaksi, koska tästä taidosta on muotoutunut hyvin normaali asia, jota vaalitaan pienestä lapsesta lähtien.



Ei ole yhtä oikeaa tapaa kommunikoida eläinten kanssa. Jokaiselle muodostuu oma tyylinsä. Seuraavaksi kerron kuinka itse luon eläimeen yhteyden ja miten käytännössä keskustelu eläimen kanssa etenee.

Me ihmiset olemme monessakin mielessä erilaisia ja itse kuulun varmastikin ääripäähän siinä, että kommunikointi eläimen kanssa ei onnistu tuosta vain. Oman haasteensa tuo mm. erityisherkkyyteni, joten itse tarvitsen hyvin rauhallisen tilan ja hetken, jotta pystyn luomaan yhteyden eläimeen. Osalle ihmisistä livenä tehtävä eläinkommunikointi, jossa ollaan eläimen luona, onnistuu tuosta vain. Itse sen sijaan teen kommunikoinnit etänä. Näin saan keskittyä omassa rauhassa ja ympärillä ei ole ylimääräisiä häiriötekijöitä.

Kun olen yksin rauhassa, eikä ympärillä ole hälinää, aloitan valmistautumisen kommunikoinnin tekemiseen.

Nykyään rauhoitun ennen varsinaista kommunikointia 15 minuutista 30 minuuttiin. Tuo hetki voi sisältää monenmoista, mutta ideana on hiljentää omat ajatukset. Se ei ole kuitenkaan aina niin helppoa. Jokainen voi kokeilla olla 15 minuuttia paikallaan ilman ajatuksia. Väkisinkin meinaa jokin ajatus putkahtaa mieleen. Tässä olen kuitenkin itse oppinut tunnistamaan, milloin on hyvä hetki tehdä kommunikointi ja milloin on parempi siirtää se myöhemmäksi. Jos mielessä pyörii paljon omia ja toisten asioita, niin on parempi jättää kommunikoinnin teko tällä kertaa väliin. Itselle tämä 15-30 minuutin hiljentyminen ei useinkaan ole se jossa saisin aivan täysin hiljennettyä omat ajatukset. Tämä on enemmänkin rauhoittumista eikä sitä, että yritän väkisin vaientaa kaikki mieleeni tulevat ajatukset.

Tämän rauhoittumisen jälkeen kuitenkin teen vielä harjoituksen, joka kestää muutaman minuutin. Tämä on itselleni avainsana ajatusten hiljentämiseen. Lyhyesti kerrottuna teen mielikuvaharjoituksen jossa luovun kaikesta, joka itseeni liittyy, mm. ajatuksistani ja tämä kaikki valuu jalkapohjieni kautta maahan.

Tässä vaiheessa olen useimmiten saanut hiljennettyä mieleni täysin.

Etänä tehtävä eläinkommunikointi tarkoittaa sitä, että eläimen omistaja on lähettänyt sähköpostitse minulle eläimestään valokuvan. Eläimen kuvan avulla pystyn luomaan yhteyden tiettyyn eläimeen. Kaikki eläinkommunikoijat eivät tarvitse valokuvaa, mutta itse koen yhteyden saamisen näin helpommaksi. Lisäksi pyydän saada eläimen nimen sekä tiedon siitä onko eläin elossa vai edesmennyt. Eläimen nimi ei ole pakollinen tieto, mutta itse tykkään kirjoittaa kommunikoinnissa esiin tulevia asioita käyttäen eläimen omaa nimeä eikä niin, että käyttäisin vain esimerkiksi sanaa koira, kissa tai hevonen.

Tieto onko eläin elossa vai edesmennyt auttaa minua, jotta osaan esittää eläimelle oikeanlaisia kysymyksiä. Lisäksi tiedän paremmin mihin hetkeen tuntemukset liittyvät. Jos esimerkiksi eläin on jo lähtenyt maan päältä ja tätä tietoa ei minulla ole, niin eläin voi tuoda vain esiin sen hetkisiä tuntemuksiaan, jotka ovat usein hyvin iloisia ja onnellisia. Jos taas saman eläimen kohdalla minulla on tiedossa, että eläin on edesmennyt, niin osaan esittää eläimelle kysymyksiä liittyen elettyyn elämään maanpäällä. Edesmennyt eläin ei välttämättä tuo asiaa itse esille, että on jo poistunut maanpäältä eikä tuo näin ollen maanpäälisiä asioita esiin, jotka ovat tuttuja eläimen omistajalle.

Kun alan keskittymään eläimen valokuvaan, saan usein melko nopeasti yhteyden eläimeen. Pyydän eläimeltä luvan kommunikointiin ja eläimet ovat tähän aina suostuneet paria poikkeusta lukuun ottamatta. Nämäkin poikkeukset ovat onnistuneet yritettäessä myöhemmin uudelleen.

Kommunikoinnin alkaessa alan saamaan erilaisia tuntemuksia ja mielikuvia. Toisinaan näitä alkaa tulemaan heti ja toisinaan joudun esittämään eläimelle mielessäni ensin jonkin kysymyksen, jotta eläin alkaa tuomaan asioita esille. Eläimet ovat yksilöitä ja luonteeltaan erilaisia. Joku alkaa tuomaan kauttani esiin paljon erilaisia asioita kun joku toinen alkaa välittämään asioita hyvin hitaasti.

Kaikki kommunikoinnissa esiin tulevat asiat kirjoitan ylös joko käsin paperille tai suoraan tietokoneelle.

Minulla voi nousta mieleen jokin yksittäinen sana, jonka ympärille alkaa muodostumaan yksityiskohtaisempia asioita. Tämä voi liittyä eläimen kotiin, omaan ihmiseen tai vaikkapa asioihin joihin eläin haluaa muutosta.

Jos eläimen omistaja on esittänyt minulle kysymyksiä joihin haluaisi saada selvyyttä, niin käyn eläimen kanssa läpi näitä. Kysyn mielessäni kysymyksen ja se mitä eläin vastaa, sitä ei voi tietää koskaan etukäteen. Vastaus voi olla vaikkapa mielessäni näkyvä kuva, yksittäinen sana tai kaksi sivua tekstiä. Yksi mielenkiintoisimmista asioista eläinkommunikoinnissa on juuri se, että koskaan et voi tietää etukäteen mitä kommunikointi tuo tullessaan.

Tähän väliin huomautuksena, että kaikki asiat jotka eläinkommunikoinnissa eteeni tulee, ovat luottamuksellista tietoa. En koskaan puhu kommunikoinnissa tulevista asioista muille kuin eläimen omistajalle. Kommunikoinneissa on tullut esiin niin pelkoja kuin surua eläimen osalta ja en ole kertaakaan kokenut tarvetta arvostella eläimen omistajaa jostakin eläimen esille tuomasta asiasta. Olen vain iloinen, jos huonosti voiva eläin pääsee kauttani tuomaan asioita esiin, joiden avulla taas eläimen omistaja voi tehdä muutoksia, jotka parantavat eläimen elämänlaatua.

Kommunikoinneissa koen voimakkaimmin eläimen tuntemukset. Eläin voi kokea iloa, surua, rohkeutta, pelkoa, rakkautta, yksinäisyyttä, melkeinpä mitä vain.

Tuntemusten lisäksi näen mielessäni kuvia. Teen lähes poikkeuksetta koko kommunikoinnin silmät auki. Aloittaessani aikoinaan harjoittelemaan eläinkommunikointia, pidin silmät aina kiinni ja kirjoitin ylös näkemiäni asioita. Nykyään näen asiat paremmin silmät auki. Se on samanlaista, kuin jos pyytäisin sinua kertomaan miltä kirahvi näyttää tai minkälainen sohva sinulla on kotona. Mieleesi tulee kuvina nämä asiat, millaisia ne ovat. Samaan tapaan kommunikoidessa, saan eläimeltä tällaisia mielikuvia.

Tuntemusten ja mielikuvien lisäksi näen liikkuvaa kuvaa. Tämä voi olla esimerkiksi juoksemassa oleva koira järven luona ja lisäksi taustalla näkyy omakotitalo. Harvinaisempia minulle ovat maut ja hajut, joita jotkut toiset eläinkommunikoijat voivat kokea useinkin. Joskus olen tosin päässyt maistamaan kommunikoinnissa kissan pyydystämää hiirtä tai vastaavaa pientä jyrsijää, joka maistui minun suussani todella hyvältä. En kyllä ole koskaan oikeasti maistanut hiirtä tai muita pieniä jyrsijöitä, mutta kommunikoidessa asiat tulevatkin esiin eläimen näkökulmasta, joten tämä kissan pyydystämä eläin oli todella hyvän makuista tälle kissalle.

Yksi oma aihepiirinsä on kommunikoinnissa esiin tulevat symbolit. Näen esimerkiksi mielessäni nipun puhallettuja ilmapalloja ja tiedän eläimen haluavan kertoa seuraavaksi jostakin juhlapäivästä.

Niin symbolit kuin mielikuvat voivat välillä olla sellaisia, että en saa selkoa mitä eläin yrittää kertoa. Kirjoitan silti kaiken aina ylös ja eläimen omistaja voi osata myöhemmin kertoa mihin tämä asia liittyy. Toisinaan jotkin asiat jäävät pimentoon ja joskus käy niin, että nämä asiat aukeavat vasta pidemmän ajan kuluttua.

Tehdessäni eläinkommunikointia, varaan kokonaisuudessaan tähän aikaa noin kaksi tuntia. Sitä on vaikea sanoa etukäteen kauanko kommunikointi kestää, mutta kaksi tuntia on usein riittävä aika. En kuitenkaan ala rajaamaan eläimelle osoitettua aikaa. Joskus olen tehnyt kaksipäiväisen kommunikoinnin, koska eläimellä oli kerrottavaa niin paljon, että yhdellä kertaa en saanut kaikkia asioita ylös. Annan eläimelle aina aikaa niin paljon kuin se sitä tarvitsee.



Toisinaan eläimet ovat hyvin hiljaisia, mutta tämäkin kertoo jo itsessään jotain. Eläin voi olla luonteeltaan rauhallisempi eikä ole tuomassa itseään jatkuvasti esiin tai eläimelle on voinut tapahtua jotain, joka on aiheuttanut sen, että eläin on sulkeutunut. Välillä taas koen voimakkaasti, että jos kyseessä oleva eläin olisi ihminen, niin tämä olisi kirjailija, koska eläin tuo asioita niin paljon esille, että siitä saisi vaikka kirjan aikaiseksi.

Useimmiten jossakin vaiheessa kommunikointia skannaan eläimen kehon. Tämä tarkoittaa sitä, että käyn mielessäni eläimen kehoa läpi ja katson jos eläin haluaa tuoda esiin joitakin vaivojaan, jotka sitä häiritsevät. Toisinaan tässä tilanteessa eläin tuo omistajan vaivoja esiin. Tämä ei ole sinänsä erikoista, koska ihmisen oma eläin voi toimia joskus melkoisena pesusienenä imien kaikki omistajansa henkiset ja fyysiset vaivat.

Eläinkommunikointi sisältää aina hetken, jolloin eläin saa kertoa sille tärkeistä asioista. Joskus koko kommunikointi voi olla vain tämänlaista ja joskus on taas eläimelle helpompi kun esitän kysymyksiä.

Jossakin vaiheessa kommunikointia käy niin, että eläin ei tuo enää asioita esiin tai kertoo hyvin selvästi, että nyt on sopiva hetki lopettaa. Lopetan aina kommunikoinnin heti kun eläin sitä toivoo.

Kommunikoinnin päätteeksi kiitän eläintä. Kun kommunikointi on ohi, niin tekstiä on usein syntynyt 1-3 (A4) sivun verran. Lopuksi lähetän kommunikoinnin eläimen omistajalle sähköpostiin.

Otan aina mielelläni vastaan palautetta ja mietteitä kommunikoinnista. Toisinaan pystyn vielä jälkikäteen selventämään jotakin kommunikoinnissa esiin tullutta asiaa, joka omistajaa mietityttää. Otan palautetta myös siksi, että tämä on itselleni jatkuvaa oppimista. Kommunikoinneissa tulee välillä esiin uusia symboleita, joista en heti tiedä mitä ne tarkoittavat. Välillä voin nähdä jonkin kuvan eläimeen liittyen, joka aukeaa vain omistajalle. Jos omistaja tuo tämän esiin, niin pystyn tietämään jatkossa mihin se voi liittyä, jos sama kuva ilmestyy toisessa kommunikoinnissa.

Toisinaan minulta kysytään kuinka usein olisi hyvä tilata omalle eläimelle eläinkommunikointi. Itse olen hankkinut noin kerran vuodessa omille eläimilleni kommunikoinnit. Tämä voi kuulostaa erikoiselta, että työkseen tekevä eläinkommunikoija hankkii ulkopuoliselta kommunikoinnin. Totuus on kuitenkin se, että jokainen eläimen omistaja sotkee helposti keskenään omat ja eläimen ajatukset. Omat eläimet tunnetaan usein liian hyvin, jotta syvällisempi kommunikointi voisi onnistua. Vaikka se onnistuisikin, niin ei välttämättä luoteta siihen, että asiat tulevat omalta eläimeltä. Itse koen kommunikoivani omien eläinteni kanssa päivittäin, mutta syvällisemmän kommunikoinnin hankin ulkopuoliselta kommunikoijalta noin kerran vuodessa. Jos eläinten kanssa ilmenee jotakin erikoista ja poikkeavaa, niin silloin voi olla hyvä hankkia kommunikointi useammin.

Eläinkommunikointi on eläimelle usein todella onnellinen ja tärkeä hetki. Tätä kautta eläin saa mahdollisuuden päästä kertomaan kaikki sille tärkeät asiat, jotka haluaa oman ihmisensä tietävän.

Juuri siksi itsekin halusin tätä ryhtyä työkseni tekemään. Ollakseni ääni eläimille ja tuodakseni nämä asiat ihmisten tietoon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Eläinkommunikointi edesmenneiden eläinten kanssa

Millainen eläinkommunikointi on?